
Pari yötä sitten, jonain aamuyön hetkenä, unenkertojani perusti sisälleni Suklaasydän-orpokodin. Se sijoittui sydämeni alueelle ja sinne syntyi aina uusia huoneita, kerroksia, ottamaan vastaan jokaisen turvakotia tarvitsevan lapsen tai lapsenkaltaisen, myös jo kuolleen ihmisen, tai eläimen. Koti laajeni ja laajeni, ja tilaa vain löytyi aina tarpeen tullen.
Uneni lävitse kulki monia tuntemiani miehiä, naisia ja lapsia, omani mukaanluettuna, joiden kohtalot tekivät heistä jollain ulottuvuudella orvon, rikkimenneen, särkyneen. Näin oman ja toisten tarpeen eheytyä, yhtyä johonkin suurempaan. Tämä ilmeni minussa, minulle ja kauttani jokaiselle toiselle. Jäsennyimme yhdeksi yhteiseksi kodiksi, kodiksi rakkauden yhdistävälle voimalle.
Kotiin saivat tulla vierailemaan myös kaikkien lasten kaikki vanhemmat, sisarukset, sukulaiset, ystävät, salarakkaat, joiden kohtalot, ristiriidat, erot ja kuolemat olivat johtaneet orpouteen. Ainoa ehto sisäänpääsylle oli, että tässä turvakodissa vierailevat jättivät omat ristiriitansa pakettiin oven ulkopuolelle vierailunsa ajaksi. Monet unohtivat oman pakettinsa poislähtiessään.
Lisäturvatakuuna jokainen Suklaasydän-orpokotiin saapuva sai sisään astuessaan pienen, kodin keittiössä valmistetun sydämenmuotoinen suklaapalasen. Se sisältää salaisia ainesosia: rakkauden, armon, anteeksipyynnön ja antamisen yhdistäviä alkemistisiä yrttejä ja mausteita. Resepti on muinainen, unohdettu suurelta osin, mutta suklaasydän-orpokodin kokit tuntevat sen ja muokkaavat aina viimeisimpiä versioita sopivaksi jokaiselle tulijalle.
Tämä suklaa on niin suussa sulavaa, ettei sitä voi muuta kuin ihmetellä, hymyillä ja astua vanhojen kynnysten ylitse kynnyksettömään, yhdistävään tilaan. Täällä vieraillessaan jokaisen vanhat riidat, ristiriidat, kaunat, varaukset, syyllisyydet ja syytökset sulavat ja sulautuvat ongelmattomuuden yhdistävään, kaikensisältävän tilaan.
Kaikki asukit, vauvoista vanhuksiin, löytävät yhteyden iloon, kauneuteen, rauhaan, rakkauteen – siis elämän hyvään, luovaan tahtoon. Kukin on mitä on, tekee mitä tekee, tekemättä yhtään mistään mitään ongelmaa. Vierailun päättyessä, jos se päättyy, useat unohtavat ulkopuolelle jättämänsä paketin ja jatkavat omaa pyhiinvaellustaan sinne jonnekin, minne kunkin kuuluu kulkea, kohti kaiken sulauttavan muutoksen kosmista voimaa, rakkaussuklaan voimaa…
Maailma on niin lavea, siin on monta loukkua ja koukkua…mutta täältä löytyy myös Suklaasydän-orpokoti. Tervetuloa, ei tarvitse poistua!
Suklaasydän-orpokodin perustajajäsen ja sen ensimmäinen asukki
pikku-Lauri Hervannasta
Ihana tarina♥️
Voi, KIITOS Lauri!!! Tämä tuli juuri nyt, kun sitä tarvitsee niin moni! Aivan kyyneleet kurkussa luin tekstiäsi ja lähetin sen heti edelleen monille! Tällä hetkellä on niin paljon negatiivisuutta ilmassa, että tälläinen ihana positiivuuden riemusanoma on kaikille tarpeen! Lapsia ollaan kaikki !!