Rauhasta, pyhästä, retriitistä

Olen kiitollinen siitä, että saan elää rauhallisen puistometsän äärellä. Tämä rauha ei ole itsestäänselvyys, vaan se on saavutettu rohkeudella haastaa paikalliset vallanpitäjät korjaamaan suuntaansa. Nyt metsän väki kiittää anteliaisuudellaan, joka avautuu edessämme.

Uhanalaiset lajit ja maailman tulevaisuus

Olemme kaikki uhanalaisia lajeja. Ihmiskunta on maksanut kalliin hinnan omasta tyhmyydestään ja tuhmuudestaan tässä luomakunnassa. Seuraava uhka on edessä, ellei kurssiamme korjata nyt. Tällainen sota ihmisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta vastaan ei saa jatkua ilman suurempien voimien väliintuloa. Olemme liian arvokas kokeilu tietoisen rakkauden evoluutiossa, jotta meidät poistettaisiin tältä suurelta luomakunnan näyttämöltä.

Yhdistävä viisaus ja Martti Johannes Siiralan kultainen sääntö

Isoisäni Martti Johannes Siirala asensi aikanaan kuparilaatan kiveen kotikoivun eteen Siiralan sukutilan pihalle Kiteen Syrjäsalmessa. Laatassa lukee: ”Mitä te soisitte ihmisten teille tekevän – se tehkää te myös heille”. Tämä kultainen sääntö löytyy eri kielillä ja eri kansojen keskuudesta eri aikakausina.

Kaikki maailman uskonnot väittävät saarnaavansa jotain tämän kaltaista, mutta juuri näinä päivinä kolme veljesuskontoa Lähi-idässä pyhittävät sodan julmuuden uskomalla olevansa oikeuden puolella vääryyttä vastaan. Tämä on häpeällistä tyhmyyttä, raakuutta, väkivaltaa, sotaa ihmisyyttä ja elämää vastaan!

Pyhä on todellista. Se ei ole minkään järjestäytyneen uskonnon yksinoikeus, vaan se on tietoisuuden lahja jokaiselle ihmiselle. Pyhä on valmiina ilmentymään ja näyttämään syvän tiedon sekä viisauden toteutumisen arjen keskellä, juuri tässä, juuri nyt!

Siellä, missä ihminen on harhautunut irrottamaan itsensä kokonaisuudesta, luonut esteitä, uskomuksia ja rajoja itsensä sekä kokonaisuuden välille, syntyy eristyneisyyttä, irrallisuutta ja paranoian vaaravyöhykkeitä, kuten näemme tapahtuvan eri puolilla maailmaa juuri nyt.

Vetäytymisen voima ja luonnon luoma yhteys

Vastaus löytyy vetäytymisestä – eli retriitistä. Retriitti on nyt muotisana, joten on tärkeää olla valppaana sen käytön yhteydessä.

Vetäytyminen on aina ensisijaisesti yksilöllinen vastaus, tapahtuen hetkessä, tilassa ja tilanteessa, missä löydän itseni, tuli mitä tuli. Tuli tulee ja polttaa turhan pois, jättäen totuuden hengen palamaan kirkkaana liekkinä omassa tilassani ja sytyttäen kutsun tietoisuuteen minun ja toisen välillä, yhdistävänä tekijänä. Tuo toinen saattaa olla mikä tahansa, mutta lopulta se paljastuu vain tilaksi, joka säteilee elävää, aineetonta, muodotonta elämän henkeä. Se liittyy yhteen toisen elävän kanssa, synnyttäen uuden mahdollisuuden muodon ja muodottomuuden välimaastossa.

Sen, mihin en voi liittyä tai vastata läsnäolollani nyt, annan kuolla, mennä, menehtyä. Kuoleman voima on uudistava; sen kautta kulkeva saattaa herätä henkiin uudistuneena, virkistyneenä, puhdistuneena jossain uudessa hetkessä ja tilanteessa.

Luonto on ehkä tärkein yhteys ihmisen ja kokonaisuuden välillä. Missä ikinä herään maan päällä tietoiseksi, olen vielä jossain ruumiillistuneessa muodossa, jota kutsun minuksi. Ympärilläni on aina tilaa, kuten myös sisälläni. Kun nämä kaksi tilaa, sisäinen ja ulkoinen, yhtyvät, olen ihmettelyn tilassa. Jollain tasolla aistin ja havainnoin jotakin, saatan nähdä, vaikka kaikki eivät näe, kuulla, vaikka kaikki eivät kuule. Ehkä aistin kosketuksen, painovoiman, ehkä kivun, ehkä vain supistumisen ja avartumisen rytmin, ehkä jotain, mistä en saa selkoa, mutta jota ihmettelen ja odotan vastausta…

Vastuu ja pyhän kutsu

Vastaaminen on vastuuta, ja vastuussa olen minä ja elämä, yhdessä. Vastaukseni on vastuuni, se on vastaus pyhän kutsuun liittyä elämän ja kuoleman luomis- ja luopumistyön rytmiin, sisäänhengityksen ja uloshengityksen ihmeeseen. Olen ihminen, ja ihmiselle on annettu ihmettelemisen lahja ja lahja luoda uusia pyhiä yhteyksiä, niin itselleni, toisille kuin jollekin suuremmallekin voimalle. Tämä tuntematon pyhä voima ohjaa meitä, kunnes kuolema meidät erottaa synnyttääkseen uudelleen, herättääkseen henkeen ja jatkaakseen tätä ikuista, ihmeellistä pyhiinvaellusta.


Kirjani Pyhiinvaellus nykyhetkeen, juuri näin, juuri nyt (Basam Books 2022) on ajaton ja jos se sinua koskettaa, sitä kannattaa lukea uudelleen, koska sen sisältö voi avautua uusin tavoin eri lukukerroilla. Voit lainata sen kirjastoista, ostaa kirjakaupoista tai tilata suoraan minulta nimikirjoituksella.

Aikeeni on aloittaa tuleva vuosi järjestämällä Loppiaisviikonloppuna retriitti nimeltä Käsikynkkää Elämän ja Kuoleman kanssa. Paikka on kaunis ja tunnelmallinen Elontuli, hirsirakenteinen kurssikeskus keskellä luontoa ja järven rantaa Karjalohjalla. Labbnäsin retriiteistä tuttu Alma Sipilä on myös mukana, tuoden jälleen tanssihetkiä sekä liike- ja ääniharjoituksia osaksi retriittiä. Tämän lisäksi jokainen osallistuja voi tuoda (ja tuokin) retriitin kokonaisuuteen oman lahjansa kokonaisuuden hyväksi. Olet tervetullut mukaan.

Lauri