• Pyrkii tukemaan työyhteisön elävää kokonaisuutta, jossa jokaisella on oma paikkansa ja tehtävänsä, ja jossa kukin voi antaa parhaansa.
• Voi selkeyttää työyhteisön jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta ja tehdä siitä elävää ja toimivaa.
• Auttaa poistamaan häiriötekijöitä, jotka vaikeuttavat työn sujuvuutta.
• Tapahtuu joko työyhteisön kesken tai yksittäisen työntekijän kanssa.

Yksityistyönohjaus alk. 90€ + ALV 24% 

Ryhmätyönohjaus: Pyydä tarjous
lsiirala@gmail.com tai  p. 045-671 1303.

TYÖNOHJAUKSENI TARKOITUS

Työ on oleellinen osa ihmisen elämää. Parhaimmillaan se antaa sen tekijälle mahdollisuuden antaa takaisin ihmisyhteisölle jotain niistä lahjoista käsin, joita kasvu aikuiseksi on paljastanut ja joita elämän kokemus eri muodoissa on hionut ja koulinut. Työ voi olla myös jatkuvan avartumisen, kehityksen, itsetuntemuksen ja kypsymisen koulu, jossa sen tekijä sekä saa että saa antaa tasapainoisesti. Sekä jokainen jäsen että kokonaisuus hyötyy tässä tapauksessa.

Työyhteisö on yhtä lailla mikrokosmos yhteiskunnasta ja muodostaa erittäin tärkeän kontakti- ja kohtaamiskentän kaikille siihen osallistujille. Erityisesti työyhteisö, joka työskentelee yksilöllisesti ihmisten ja ihmissuhteiden alueella, vaatii jatkuvaa tietoista jäsentämistä ja positiivisesti kriittistä katselmusta, varsinkin kommunikaation suhteen.

Työnohjaukseni pyrkii tukemaan ja haastamaan. Tukemisella tarkoitan ensinnäkin niiden ’hyvien uutisten’ esilletuomista, jota positiivisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen yksilöllisesti ja yhteisöllisesti on. Me ihmisolennot olemme usein kärkkäitä kritisoimaan mutta nihkeitä kiittämään. Pyrin kääntämään tämän yhtälön toisin päin, ja näen sen kasvavasti onnistuvan, missä hyvänsä siitä on tullut määrätietoinen tavoite.

Pyrin tukemaan jokaisen yksilön ja tiimin perus-hyväntahtoisuutta. On mahdotonta tietoisesti tahtoa pahaa ja samalla pitää työpaikkaansa pitkään. Ja se on oikein. Jokainen henkilö on valittu työhönsä sillä hetkellä parhaana ehdokkaana. Tämän tiedostaminen ja tukeminen, usein haastellisten tilanteiden keskellä tai niiden jälkikatselmuksessa, tukee tuon hyväntahtoisuuden kasvua. Usein yksilön ja tiimin itse-epäily tulee kanavoida terveeksi, kriittiseksi ja samalla positiiviseksi strategiseksi ajatteluksi ja käytännön toimeksi.

Jokaisella henkilölla ja tiimillä on omat erikoispiirteensä, parhaimmillaan ne ovat voimavaroja ja lahjoja, joiden tiedostaminen ja esille tuominen oikella tavalla vahvistaa ja tukee niiden avautumista ja sovellusta työn piirissä. Jokaisen työntekijän ’lahjan’ paljastuminen auttaa samalla jonkin vastaavan lahjan näkemistä, paljasta­mista ja tukemista asiakkaissa.

Työ ihmisten kanssa on erittäin haastavaa ja usein jatkuvaa luotausta tuntemattomille vesille. Työnohjaukseni tarkoitus ja pyrkimys on myös tukea yksilöiden ja tiimien rohkeutta kokeilla ja nähdä, ettei epäonnistumista lopulta ole, on vain jatkuvaa luotaamista ja järkevää kokemukseen perustuvaa kokeilua, joka ei lopu koskaan.

Haastamisella tarkoitan myös pyrkimystä pitää tutkimusretkeilijän henkeä yllä sekä yksilöllisesti että yhteisesti. Tämä on yhtä lailla haastamista katsomaan sokeisiin pisteisiin, torjuttuihin asioihin ja keskeneräisiin tilanteisiin. Se on myös haastamista katsomaan omien ja yhteisten rajojemme lävitse uusin mahdollisuuksiin ja vaihtoehtoihin, ilman pakkoa.

Ehkä se on myös tarvetta katsoa, milloin seinä tulee vastaan; milloin on aika antaa periksi, lopettaa jokin vanha aikansa elänyt tilanne tai kuvio ja poistua näyttämöltä pää pystyssä – tuntemattomaan uuteen.

Olen lähtenyt katsomaan työnkuvaa viideltä eri suunnalta. Kulttuuriantropologi Angelene Arrien on kehittänyt viiteen monikulttuurilliseen symboliin perustuvan analyysin, jonka olen nähnyt palvelevan työohjaustilanteita vuosien kokemukseen perustuen. Nuo viisi symbolia ovat neliö, kolmio, spiraali, ympyrä ja tasasakarainen risti. Ne kuvaavat samassa järjestyksessä:  perustaa, tavoitteita, muutosta, eheyttä ja tasavertaista kohtaamista ja kommunikaatiota.

Voisi sanoa, että näiden viiden alueen jatkuva tutkiminen ja niiden oikeaan tärkeysjärjestykseen asettaminen ovat antaneet rungon työnohjaustilanteille. Niiden valossa voidaan myös nähdä asioiden tärkeysjärjestys, joka on elävä ja muuttuva prosessi, tilanteiden avautuessa ja sulkeutuessa. Samat viisi aluetta jakautuvat aina uudelleen omaan tärkeysjärjestykseensä sekä yksilöllisesti että yhteisesti. Jokaisella on aina jokin alue, jossa hän on parhaimillaan. Yhtälailla kun jokin on ensisijaista, toiset alueet vetäytyvät tai siirtyvät taustalle odottamaan huomiota. Tämän asiajärjestyksen rytmityksen katsominen ja tietoiseksi tekeminen on aina osa työnohjaustilanteita.

Lauri Siirala